Sukulaistyttö sai lakin päähänsä, ja se oli hyvä tekosyy ajaa kahden päivän aikana 900 kilometriä ja heittää Petäjämäen rata kolme kertaa läpi.

Lauantaina juhlittiin, ja sunnuntai aamuna klo. 06.00 olin radalla. Upea keli, aurinko paistoi ja lämpöäkin oli jo reilusti toistakymmentä astetta.

Pakko se on uskoa, että jonkin verran wanhakin on kehittynyt. 2011 radalta sain tuloksiksi + 13 ja +9. 2012 +8 ja +4. Nyt tulokset olivat +1, +4 ja 0. Varsinkin viimeinen kiekka onnistui upeasti, kun aivan namu pitkä alamäkiväylä 4 onnistui vihdoin kuten pitääkin. Avaus liiti juuri kuten pitää aivan korin juurelle. Itse asiassa kaksi metriä lisää liittoa, niin pieni loppufeidi olisi saattanut kilahtaa. Jos heinäkuinen retki Reisjärvelle toteutuu, niin tämä maukas väylä numero 4 esitellään silloin, nyt on vuorossa väylä kolme.

Rata: Petäjämäki, Reisjärvi

Väylä: 3

Pituus: 68 m

Par: 3

Väylän pituus on arvioitu, ja kyllä se ainakin vaikuttaa reilusti pidemmältä kuin 70 m. Haastavuutta lisää se, että maalikori ei näy tiille. Ensimmäinen 60 metriä on suoraa, mutta hieman ylämäkeä. "Harjun laella" väylä kaartaa hieman vasemmalle, ja siellä odottaa vielä ansa: kori on alamäkirinteessä, eli jos heittää yli, kiekko saattaa rollata reilun kymmenenkin metriä korin ohi. Onneksi minun taitoni ovat vielä sen verran kehnot, että kiekko ei avauksella liikaa liidä, vaan yleensä jää "sopivasti" mäen päälle josta on helppo "pudottaa" peliväline alas kohti koria.

Väylän 3 tii aamuauringossa klo. 06.15:

Avaus lensi sopivasti "harjun laelle" josta oli helppo yrittää jopa pirkkoa: (kori sijaitsee laukusta katsoen kello kymmenen suunnassa alhaalla puiden juuressa)

Toinen heitto jäi aivan korin viereen, joten varma putti sisään: