Rata testattu. Laitan ensin amatöörimäiset väyläkuvaukset, ja sen jälkeen hieman yleiskommenttia radasta.
Kaikki väylät on luokiteltu par kolmosiksi.

Väylä 1. 65 m.
Mukava aloitusväylä, helppoa lämmittelyä tuleviin haasteisiin. Käytännössä aivan suora väylä. 10 metrin päässä tiistä on pensas, joka täytyy kuitenkin ylittää. Korin ympärillä on puita puoliympyrässä, eli hieman tarkkuutta vaatii ettei avaus mene puihin.
Keskittymisellä ja tarkkudella varma kakkonen.

Väylä 2. 70m.
Oikeastaan suora väylä on tämäkin. Hyvin lievästi kaartaa oikealle. n. 50 metrin kohdalla aivan suoralla linjalla koria on valaisinpylväs johon todennäköisesti kiekko osuu... Pylvään jälkeen väylä kutistuu kapeaksi puuränniksi, korin ympärillä puoliympyrässä puita. Kakkonen vaatii onnistumista.

Väylä 3. 58 m.
Tämä kaartaa reilusti vasempaan. Oikealla puita, vasemmalla tiheää metsää. Jos kiekko feidaa liian aikaisin vasemmalle, jää birdie haaveeksi.

Väylä 4. 45 m.
Lyhyt mutta haastava tiheiden puiden vuoksi. Väylä on kapea ja kaartaa vasemmalle. Heiton voima pitää säätää juuri oikeaksi jotta kiekko kaartaisi nätisti korille. Korin edessä on ainakin tällä hetkellä kaksi kaatunutta puuta jotka tuovat lisähaastetta. Jos avaus lähtee hehtaariavaukseksi oikealle, alhaalla oikealla virtaava joki vie kiekon. Sitten ei auta kuin lähteä ja nopeasti autolla Porvoon Kullooseen, jossa joki laskee mereen... Jos avaus onnistuu, kaunis jokimaisema nostaa fiilistä. Upea maisema!

Väylä 5. 61 m.
Suhteellisen jyrkkä rinne ylös. Väylä kaartaa oikealle. Metsää väylän molemmin puolin, oikealla tiheämpää sekä rinne alaspäin. Sinne siis jos avaus lähtee, olet lirissä. Makoisa pikku ylämäkiväylä.

Väylä 6. 82 m.
Tässä saa jo hieman kiskaista. Väylä kaartaa lievästi oikealle. Suoraankin pääsee, mutta matalien puiden ylitys täytyy silloin onnistua. Koko väylä on lievää ylämäkeä. Mukava väylä, ellei...suuri ongelma isolla ässällä: Korkeata heinää-niittyä joka puolella väylän ympärillä. Vain kapea osa väylää on niitetty. Suuri mahdollisuus kadottaa kiekko.

Väylä 7. 62 m.
Tylsä hieman vasemmalle kaartava väylä. Ja eikun ongelma vaan pahenee: Heinää on jo hartioiden korkeudelle!!!  Kiekko hukkuu lähes takuuvarmasti, ellei kaveri ole katsomassa putoamiskohtaa. Todella harmillinen asia. Yksin heittäessä on lähes pakko heittää avaus reilusti oikealle puiden juurille, ja sieltä jatkaa korille. Näin ollen birdielle sanotaan hyvästit.
Lisähaasteenä tällä väylällä on vasemmalla oleva koirapuisto (aitaus). Sinne kun Pohjolan Isännän heität, niin meneppä dobermannilauman keskeltä kiekko noutamaan...

Väylä 8. 72 m.
Hieman vasemmalle kaartava kapea metsäränni. Puita siis molemmin puolin. Jos avaus feidaa, kiekko löytyy keskeltä metsää. Toisin kuin ratakartasta luulisi, niin kori ei näy tiille. Ei siis ollenkaan helppo. Pituuskin vaikuttaisi olevan reilusti piempi kuin 72 metriä?

Väylä 9. 57 m.
Tähän väylään on mukava lopettaa, on oikeastaan oikea namupala. Väylä kaartaa jyrkästi oikealle. Suoraan edessä on rykelmä puita jotka pitää kiertää vasemmalta. Tähän vaaditaan sitä onnistumista antsalta, niin päästään lähelle koria. Ennen koria vasemmallakin on puita, eli annukka täytyy onnistua todella nätisti jotta kiekko löytyisi korin viereltä.

Sitten ne henk. kohtaiset fiilikset. Okei, keli oli surkea, satoi ja maa oli märkää ja todella mutaistakin. Itse innostun aina kaikesta uudesta. Tämäkin rata oli kuin olisi koeajannut uuden auton. Todella makeeta, paljon positiivista, mutta löytyi myös negatiivista. Ikävä kyllä tältä radalta löytyi harmillisen paljonkin miinuksia. Kuten jo mainitsin, osaltaan keli vaikutti asiaan.

Metsäväylät olivat kyllä hieman liiankin kapeita. Puita on sikin sokin. Ehkä kunta karsii niitä hieman?

Muutama väylä kulki läpi niityn, ja sitä heinää oli ihan mahottomasti. Yheksän kertaa enemmän kuin Keinukalliolla, ja se on paljon se. Aivan takuuvarma kiekonhukkamispaikka on muutama väylä, ikävä kyllä.

Positiivistakin on paljon. Maisemat ovat upeat. Vehreää metsää, niittyä, joen lorinaa. Väylät ovat todella kivoja aloittelijoille. Hieman kokeneempi saa tsempata kolmosiksi, ja kun kakkonen tulee on fiilis loistava. Guruillekin joidenkin väylien saaminen kakkosiksi on varmasti mukavan haastavaa.

Heinikossa kun kiekkoa pariin otteeseen etsin, meinasin että ihan heti en tänne uudestaan tule. Hetken rauhoituttuani on fiilis noussut, niin että huomenna voisi taas mennä uudestaan... Olisi kiva kuulla tosi kokeneiden heittäjien kommenttia radasta.

Bonuksena se, että jos ajaa Pornaisiin Porvoon ja Monninkylän kautta, on Monninkylän ja Pornaisten välinen ässä-mutkatie aivan upea namu! T-Jet sai kenkää ja jarrut kuumenivat!

Väylällä 4 kaunista jokimaisemaa: