Porvoo Hornhattula väylä 4

Uusi kausi avattiin siis jo talvella. Puntoon laitettiin talvikumit 1.12.2014, ja silloin loppui FG. 1.3.2015 laitetaan kesät takaisin, joten oli siis aika aloittaa FG-kausi.

Kuten kuvasta näkyy, 74 metrinen väylä on kyseessä. 10 kertaa olen radan kiertänyt, ja jokaisella kerralla tulos 3. Kakkosellahan tuo pitäisi mennä. Jopa minä, heiton onnistuessa, heitän kiekon n. 80 metriin. Mutta aina joko suunta on hieman väärä tai heitto epäonnistuu, että kolmosilla ollaan menty.

Jää kiekko kenttä

Toistan itseäni. Kuten kuvasta näkyy, suurin osa väylistä oli jään peitossa. Sulanut lumi oli tehnyt mukavan jääpeitteen nurmikolle/niitylle. Skrinnarien kanssa olisi voinut kehittää uuden lajimuunnoksen... Radalla suurin osa heittopaikoista (ei tämä kummulla oleva) oli jäässä, joten vauhtia ei voinut ottaa. Vaikka vauhtitekniikkani on huono, kenties se sentään muutaman lisämetrin tuo.

Koska keli oli mitä oli, otin Puntossa olevista ns. varakiekoista vain yhden mukaan rundille. Midari, Latitude Pain. Pain ei tosiaankaan ole lempimidareitani kuten Core on, mutta tarkoituksella aina silloin tällöin tuolla heitän. Jäinen alusta olisi voinut tehdä efektin, että kierros oli yhtäläinen kiekon nimen kanssa? Mutta ei, kiekka ei todellakaan ollut Tuskaa, vaan aivan mahottoman kiva oli kauniina lopputalven päivänä hieman viskellä. Tulos oli kyllä huonoin koskaan tällä radalla, mutta ei katastrofi. Ihan hyvä oppitunti, muistui mm. taas mieleen ranneasento esmes. :D

Aivan mahtavaa! Kiitos Porvoon Kaupunki! Radalla on kolme kohtaa, jossa on aivan järkyttävän syvä kuraoja. Kovat jätkät hyppivät näiden yli, joskus onnistuen, joskus taas... Minä kiertokautta aina kuivin jaloin. Syksyllä ovat näköjään buganneet kahden kuraojan yli sillat. Upeaa!

Syyspäivä siis oli huippu-upea, koska keli oli mitä mainioin. Syyskuuta mennään, varjossa +22, auringossa hellettä. Mahtawaa! Kelpaa muistella tammikuun pakkasilla.

Upeutta ei juurikaan löytynyt kiekonheittämisessä. No joo, perustaso on ihmekyllä ihan välttävä plus, eli ennätystäni +4 sivusin. Mutta ei sitten voinut se yksi alle mennä, jotta uuden enkan olisi voinut kirjata.

Loviisan rataa olen ennenkin kehunut, enkä voi sitä olla tekemättä nytkään. Kauniina päivänä aivan upea miljöö, väylät ovat sopivan haasteelliset ja hyvin kunnossa pidetty. Tällä kertaa ei tullut yhtäkään huippuonnistumista, mutta ei toisaalta ainoatakaan järkyttävää missiä. Pareja lähes kaikki, ja avauksen reenaamisella monet niistä kyllä muuttuisivat pirkoiksi. Ehkä sitten eläkkeellä...

Väylä 16, par 3, pituus 108 m.

Avaus, target ruksin kohdalla

Avaus taas vajaaksi, kuinkas muuten. Nyt kuitenkin suora linja targetille.

No oikeallehan se kaarsi, puuosumia jne...

Pari kertaa par tästä metsästetty, nyt siis tulokseksi +1.

 

HOLARI!

Vihdoinkin. Vihdoinkin se tapahtui. Hole in one. Tosin Porvoon neppiskentällä, ja tosin väylä seiska, eli alle 50 metrinen suora väylä. Mutta...vaikka väylä onkin mitä on, niin se fiilis kun näkee kiekon lentävän kohti koria...vuorotellen vaihtuva toivo ja epäusko,,,ja sitten kilahdus. Vou jee! Vajaa 50 m. suora väylä siis, joten kiekoksi tuolle väylälle tulee valituksi aina Latitude Opto Pure. Kun heitto tuolla kiekolla onnistuu, liitää kiekko pillisuoraan tuon 40-50 metriä.

Ja mikäs tuossa muutenkin oli heitellessä, kun siitä maksettiin palkkaa. Huoltoviikon viimeinen päivä, koneet olivat jo huollettu, niin lähdettiin duunikaverin kanssa hiemän venytetylle "ruokatauolle". Harri oli ekaa kertaa ns. kunnollisella radalla, ja upeasti lähti ura käyntiin. Mahtavia putteja yli kympistä sisään. Avauksetkin olivat ihan alusta pitäen yllättävän hyviä. Toisella kiekalla Harri kokeili kämmentä, ja se sujui vielä paremmin, ja näin ottikin foren 90 prosenttisesti käyttöön avauksissa. No miehellä onkin vahva urheilutausta sis. futis, kaukalopallo ja salibandy.

Porvoo, väylä 7:

Holarikiekko Latitude Opto Pure 176g:

Hi1:

 

Marraskuun lopulla tuli korkattua uusi rata, Mäntsälän 18  väyläinen. Rata osoittautui mainioksi, ja sinnehän pitää mennä uudestaan. Toisella kerralla oli heittopaikoille tehty todella hyvät isot alustat, kiitos kuulemma kuuluu Mäntsälän harrastajille jotka ovat talkoilla siellä rehkineet.

Rata sijaitsee laajalla vanhalla hiekkakuopalla. Väylät ovat todella monipuolisia, aloittelijalle hyvin vaikeita, mutta se ei tahtia haittaa. Jopa yli 200 metrinenkin väylä löytyy. Mukavia pieniä mäkiä ja "laaksoja".

Miljöö on todella kaunis. Neitsyt kierroksen kun tein, kello oli hieman yli 0800, lämpöä +1, sumua niin että pidemmillä väylillä ei koreja nähnyt. +13 tulos, eikä se siitä parantunut parilla seuraavallakaan. Haastetta siis riittää.

Mäntsälä Disc Golf Park opaste:

Väylä 1, kaunista sumua:

Väylä 6 opaste, 252 metriä on lupa kiskaista:

Väylä 6 tii, ruksin luona ilmeisesti kori:

Keskellä väylää 6, tuolta ruksin kohdalta avattiin:

Löytyihän se kori sumun keskeltä. Ruksi näyttää tiin:

 

Pornaisen neppailurata on parhaimmillaan alkukeväästä ja syksyllä Kesällä kasvillisuus rehottaa liikaa, ja syö kiekkoja. Tämä koettiin heinäkuussa kun Peten kanssa rataa kierreltiin: Eräs heittoporukka etsi kiekkoa varmaan lähemmäs tunnin ellei kauemminkin kutos-mahoton-niitty-väylältä.

Syyskuun lopussa tuokin väylä oli jo mainio. Niitty oli lakastunut, eli ei mitään ongelmaa. Toki se näytti myös siltä, että kunnan pojat olivat sen kyllä jonkin aikaa sitten käyneet niittämässä, propsit siitä kunnalle.

-3 joskus kauhealla munkilla on tuo rata tullut heitettyä. Yleensä nolla-tulos on peruskauraa, tai muutama plussa siihen päälle. Tänään tuloksiksi -1 ja -2. Todella monta kertaa kyllä kakkonen kolahti ja jäi ulos, eli saumaa periaatteessa on parempaankin kuin -3. Putti kuntoon, tai sitten avaus muutama metri lähemmäksi koria.

Molemmilla rundeilla heitin kolmosen pirkoksi. Ekalla Latitude River Opto Line lähti mukavasti flättinä, mutta osui korista n. 15 metriä oikealla olavan puun oksaan ja putosi 10 metrin päähän korista. Ja kyllä näitä nykyään yllättävänkin usein tapahtuu: Putti kympistä sisään!

Tokalla rundilla valitsinkin kiekoksi nopeamman Latitude Saint Gold Linen. Ajatuksena oli, että heitän senkin flättinä, mutta en täydellä teholla. Jospa se feidaisi juuri sopivassa kohdassa vasempaan, koska ylivakaampi kiekko on kuin River. Epäonnistunut heitto onnistui mainiosti! Onko hullumpaa kuultu? Heitin kiekon liian ylös hyssekulmaan, mutta kuinka ollakkaan sehän alkoi kaartamaan sieltä korkeuksista juuri sopivasti ja feidasi kohti koria. No, kolme metriä korista ohi-vajaaksi jäi, mutta siitä oli tietysti helppo putata sisään.

Toisen kierroksen ysillä tapahtui myös: Luotto lyhyiden matkojen annukka-kiekko Latitude Diamond Opto Line kaarsi nätisti oikeaan kohti koria. Veikkaan että osui maahan n. kaksi metriä ennen koria, mutta pomppasi siitä tosi rajusti kello kymmentä kohti, ja rollasi 13 metrin päähän korista. Ja tämä lienee niitä tuhkimotarinoita: 13 metrin putti sisään! Jes!

Väylä 3 tii: (kori siellä rännin jälkeen vasemmalla)

Kymmenestä metristä putti sisään:

Toisella kierroksella Saint päätyi näin lähelle koria. Himppu lisää, niin holari...